Valtuuston ajankäytön vaikuttavuus ja valjastamaton potentiaali
Valtuustoaloite, TEKV 2/21
TEKin valtuuston kokoukset on perinteisesti pidetty kaksipäiväisinä läsnäkokouksina. Pitkä läsnäkokous mahdollistaa verkostoitumista ja helppoja epämuodollisia tapaamisia. Samalla kuitenkin on todettava, että kahden päivän kokouksista voisi saada enemmänkin irti.
Valtuuston kokous 2/21 on sisällöltään rutiinikokous, jolle on aikataulussa varattu 2 h 45 min aikaa. Tämän lisäksi kuullaan tunnin esitys palkituista opinnäytetöistä. Samassa tilaisuudessa on varattu ruokailuille aikaa 5 h 15 min. Ryhmien kokouksille on varattu 4 h 30min aikaa.
Samalla on myös huomattava, että valtuuston kokoukset eivät ole ilmaisia. Nyt käytävä kokous maksaa toimiston arvion mukaan 55 000 €, joka vastaa 157 täysjäsenen jäsenmaksua tai kolmen uuden tykin palkkaamista. Valtuuston kokouksilla on paljon potentiaalia: paikalla on alansa rautaisia ammattilaisia ja TEKin toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita. Esimerkiksi toimintasuunnitelma voitaisiin käsitellä ja tulevaisuusskenaarioita työstää osallistavasti, parhaimmillaan yhteiskokouksena valiokuntien kanssa. Toimiston toimintaa voitaisiin tukea open space -työpajoissa, joissa valtuuston jäsenet voisivat kohdata johtajia muutenkin kuin satunnaisissa käytäväkeskusteluissa ja toimintaraporttien yhteydessä. Yhteiskokoukset muiden ammattiliittojen kanssa toisivat skaalaetuja ja uusia keskusteluja. Ryhmäkokouksille varatusta melkein kaksinkertaisesta kokoukseen käytettävästä ajasta liikenisi tällaiseen kyllä tilaa.
Toisaalta, jos kokouksen sisältö on pelkkää rutiinia eikä kokousta haluta hyödyntää toimiston tueksi, etänä pidetyssä valtuuston kokouksessa 1/21 ei käyty juurikaan keskimääräistä valtuuston kokousta vähempää dialogia ja päätöksiä saatiin tehtyä tehokkaasti. Tämä on erittäin vakavasti harkittava toimintamalli, esimerkiksi kerran vuodessa käytettäväksi.
Toivomme hallituksen perehtyvän aiheeseen ja selvittävän miten valtuuston kokouksia voitaisiin kehittää, jotta niiden vaikuttavuus vastaisi niiden hintaa ja ne hyödyntäisivät valtuuston osaamista nykyistä paremmin. Erityisesti toivomme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Katsooko hallitus valtuuston kokouskustannusten ja ajankäytön vastaavan sen vaikuttavuutta?
- Onko hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista järjestää kaikki valtuuston kokoukset kaksipäiväisinä läsnäolokokouksina?
- Katsooko hallitus, että nykymuotoinen valtuustotyöskentely antaa sille parhaan mahdollisen tuen työskentelyyn ja yhteisön rakentumiseen?
- Millaisia uusia toimintatapoja hallitus toivoisi valtuustolta yhteistyötä varten?
- Miten hallitus aikoo kehittää työntekijöiden ja valtuuston vuoropuhelua?
- Miten hallitus näkee mahdollisuudet hyödyntää valtuuston osaamista myös epämuodollisemmin?
- Olisiko hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista yhdistellä valtuuston ja valiokuntien kokouksia ja edistää niissä valiokuntien ja valtuuston vuoropuhelua?
- Voitaisiinko valtuuston kokouksia hyödyntää verkostoitumiseen TEKin valtuuston ulkopuolellekin?
- Millainen valtuustotyöskentely olisi parhaiten saavutettavaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten ruuhkavuosissa tai ulkomaankomennuksilla?
Allekirjoittaneet:
- Minna Kilpala, Vihreän ryhmän puolesta
- Maija Niemi, TEKin Nuorten ryhmän puolesta
- Iita Hinkkanen, opiskelijoiden valtuustoryhmän puolesta
- Noora Laak, Vasemmiston ryhmän puolesta