Ulkomaalaistaustaisten syrjinnän ehkäisy työelämässä ja TEKin toiminnassa
Valtuustoaloite, TEKV 1/22
Espoon kaupungin tutkimuksessa on todettu, että 75 % Suomessa asuvista kansainvälisistä korkeasti koulutetuista osaajista on kokenut syrjintää työnhaussa ja 61 % on kokenut syrjintää työpaikalla.
Tutkimusten mukaan kielitaito on yksi keskeinen syy: Taloustutkimuksen vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan vain 25 % yrityksistä olisi valmis palkkaamaan työntekijän, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa. Kulttuuritaustalla on myös väliä: valtioneuvoston vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan joka viides Aasiasta, latinalaisesta Amerikasta tai Lähi-idästä tullut työntekijä on kokenut syrjintää nykyisessä työpaikassaan, mikä on jopa kolminkertainen taso muihin ulkomaalaisryhmiin verrattuna. Kolmannes työnantajista ei palkkaa lainkaan tietyiltä alueilta tulevia.
Työpaikkojen monikulttuuristuminen on alkuun kankeaa, mutta mahdollistaa pidemmän päälle pääsyn täysin uuteen osaajajoukkoon, johon joustamattomat yritykset eivät pääse. Työ monikulttuuristen työkavereiden kanssa lisää valmiuksia kansainvälistymiseen ja tutkitustikin monikulttuuriset tiimit ovat tehokkaampia ongelmanratkaisijoita kuin monokulttuuriset. Monikulttuuriset organisaatiot tuottavat McKinseyn selvityksen mukaan jopa 35 % enemmän tulosta.
On selvää, että työpaikoilla tarvitaan asennemuutos. On kansantaloudellisesti puhdasta haaskausta luopua osaavasta työvoimasta juuri osaajapulan ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Suomen kansantalouden kannalta on oleellista muuttaa työnantajien ja työkavereiden asenteita, jotta jokainen ulkomainen osaaja tuntee olonsa mukavaksi töissään. Tähän tarvitaan sekä työnantajien asenteiden muuttumista, että järjestöllistä työtä jotta yksikään TEKiläinen ei ole osa ongelmaa.
Tiedostamme, että TEK tekee jo nyt työtä moninaisuuden eteen, mutta toivomme tilannekatsausta toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta. Lisäksi pyydämme hallitusta kuvaamaan strategiansa, jolla se aikoo jatkossa vaikuttaa tilanteen parantumiseen.
Me allekirjoittaneet kysymme: miten TEK puuttuu tähän asiaan ja auttaa ulkomaalaistaustaisia integroitumaan Suomen työmarkkinoille?
- Miten suuri osa TEKin jäsenistöstä on ulkomaalaistaustaisia? Kuinka suurta osaa palveluiden käyttäjistä he edustavat?
- Tavoittaako työmarkkinatutkimus riittävästi ulkomaalaistaustaisia?
- Mitä konkreettisia edunvalvontatuloksia asiaan liittyen on saatu?
- Mitä tulevia edunvalvonta-avauksia TEK suunnittelee teemaan liittyen ja miten jäseniä voitaisiin tukea edistämään moninaisuutta?
- Ovatko työmarkkinavaliokunnat tarpeeksi hyvin varustettuja käsittelemään tätä teemaa? Olisiko tarvetta perustaa esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työmarkkinavaliokunta?
- Onko TEKin järjestötoiminnassa muita tarpeita kehittää avoimuutta ulkomaalaistaustaisille? Esimerkiksi jäsenhankinnan palvelupolussa?
Allekirjoittaneet:
- Vasemmiston puolesta Noora Laak
- Vihreiden ryhmän puolesta Minna Kilpala
- Nuorten ryhmän puolesta Sonja Venho
- Opiskelijoiden ryhmän puolesta Senni Auvinen
- Yhtenäisyyden puolesta Kristiina Hartikainen